Finnpanel kertoi, että 2,6 miljoonaa suomalaista seurasi Wienin Euroviisuja, missä Suomen esitys oli vedonlyöjien suosikki, mutta voittajaksi tuli kuitenkin yllättäen viisuihin palanneen Bulgarian esitys. Tämänkin vuoden euroviisut oli loistava esimerkki sekä suomalaisuudesta, että vedonlyönnin mahdollisuuksista. Mikään ei ole varmaa, ennen kuin loppuvihellys kuullaan tai äänet ovat laskettuja.
Suomalaisille euroviisut ovat olleet nouseva trendi, eikä kiittäminen ole ainoastaan uuden suomalaisen esityspaikan UMK:lle, eli Tampereen uuden monitoimiareenan, vaan myös suomalaisen musiikkiviihteen ja nykyaikaisen tekniikan. Suomalaiset ovat löytäneet eurooppalaisen sävelkulun ja viimeistään nyt Suomesta on tullut uusi Ruotsi.
Ruotsin edustaja nimittäin jäi kauas Suomesta ja vuosikymmeniin heikoin ruotsalainen tulos Euroviisuissa – ja ruotsalaiset vasta ovatkin euroviisuhulluja. Ruotsalaiset iltapäivälehdet kirjoittivatkin jo katastrofista, vähän kuin suomalaiset aikoinaan mm. Timo Kojon kohdalla.
Vedonlyönti onkin suomalaisten mukana monessa – niin euroviisuissa, UMK:ssa kuin myös jääkiekossa ja jalkapallossa. Jääkiekossa suomalaiset ovat tottuneet voittamaan mitaleja, ja euroviisuissa viime vuodet ovat tuoneet hyviä sijoituksia – joskin voitot ovat jääneet siihen yhteen 20 vuotta sitten tulleeseen. Jalkapallostakin suomalaiset pitävät, mutta se johtuu harrastajamääristä ja kansainvälisistä sarjoista, joita voi katsella kotisohvalta. Suomalaiset nimittäin eivät ole jalkapallossa maana kovin hyvin menestyneet vielä kertaakaan.
· Euroviisut antavat suomalaisille luvan juhlia erikoisuutta.
· Jääkiekko antaa suomalaisille luvan uskoa joukkueeseen.
· Molemmat tuovat kansan samaan keskusteluun.
· Molemmissa Suomi voi näyttää kokoaan suuremmalta.
· Molemmat luovat muistoja, joihin palataan vielä vuosien päästä.
Euroviisut ja Suomi
Tänäkin vuonna (kuten monena vuotena aikaisemminkin) suomalainen media loi ajatuksen, että Suomen esitys olisi ennakkosuosikki. Se nosti suomalaisen esityksen asemaa myös vedonlyönnissä, mutta todellisuus oli hieman erilainen. Kilpailussa oli mukana joukko muitakin suosikkeja ja varsin nopeasti finaalissa kävi selväksi, että Suomi on mukana kärkijoukoissa, mutta ei tulisi voittamaan euroviisuja.
Miksi Suomi ei voittanut? Oletko kuunnellut suomalaisten lähettämää kappaletta? Muistatko siitä mitään, tai jos et osaisi sanaakaan suomea, osaisitko laulaa kertosäkeen suihkussa? Entä aiempina vuosina kun mm. Kaj esiintyi Ruotsin lipun alla, ja kaikkialla Euroopassa hoilattiin Bada bada bastua – siinä ei tarvinnut osata ruotsia, eikä sitä aiemmin Käärijän Cha cha-biisissäkään. Viime vuoden Erika Vikman ja Ich komme oli taasen monelle hieman ehkä liikaa tiettyyn suuntaan viittaava, mutta mikäli biisissä ei ole jotain todella muistamisen arvoista, niin tämän vuoden tyyliin Bangaranga- tulee soimaan kertosäkeensä kautta monissa maissa kesäravintoloissa, yökerhoissa ja rannoilla, koska siinäkään kuuntelijan ei tarvitse osata mitään kieltä – Euroviisut ovat eurooppalainen kilpailu, ja ehkä nyt viimein suomalaisetkin ymmärtävät sen.
Jääkiekko ja suomalaiset
Suomalaisten vanhemmat sukupolvet muistavat vielä ajan, kun Suomi ei pärjännyt jääkiekossa. Useimmiten kun televisiosta tuli jääkiekkoa, Suomi hävisi. Muutos tapahtui kuitenkin vähitellen ja nyt 2020-luvulla Suomi on yksi isoista: Kanada, USA, Ruotsi, Tsekki ja Suomi – joiden takana tai välillä myös vierellä ovat Saksa, Tanska, Ranska, Italia, Latvia, Slovakia. Jääkiekossa suomalaisten menestystä auttaa itsestään selvä asia: jääkiekkoa pelataan enemmän vain näissä listatuissa maissa. Jalkapallossa tilanne on päinvastainen. Jalkapallon harrastamisen edellytykset Suomessa ovat paljon heikommat kuin muualla Euroopassa – pitkä ja kylmä talvi, vähän ihmisiä, pitkät etäisyydet. Suomessa ei voi oikeasti edes maksaa kunnon palkkaa pelaajille. Tähän palkanmaksuun on kylläkin nyt vuonna 2027 tulossa uusia mahdollisuuksia Suomen saadessa oman rahapelilisenssinsä. Se nimittäin tuo tullessaan miljoonia euroja sponsorirahaa myös suomalaiseen urheiluun – kylläkin vain joukkueille, jotka oikeasti haluavat menestyä, kuten esimerkiksi Kuopion Palloseura on tehnyt.
Suomen jääkiekkotarina rakentuu sinnikkyydestä, joukkuepelistä ja hetkistä, jotka muistetaan tarkasti. Vuoden 1995 maailmanmestaruus oli sukupolvikokemus, vuoden 2011 finaali Ruotsia vastaan muuttui kansalliseksi juhannukseksi keskellä toukokuuta, ja vuoden 2019 mestaruus toi takaisin uskon altavastaajan taikaan. Vuonna 2022 Suomi voitti sekä olympiakultaa että kotikisojen maailmanmestaruuden, ja silloin tunne paisui jo historialliseksi. Ei siis mikään ihme, että jokainen kansainvälinen jääkiekkoturnaus saa suomalaiset mukaansa – myös vedonlyönnin silmin.
Miksi juuri nämä lajit?
Euroviisut ja jääkiekko yhdistävät suomalaisia. Niissä molemmissa suomalaisilla on mahdollisuutensa – aiemmin euroviisuissa olimme altavastaajana, kun emme oikein pärjänneet, Lordi muutti kaiken. Kilpailussa on alku, nousu, kriisi ja ratkaisu, ja yleisö saa elää kaiken reaaliajassa. Viisuissa odotetaan pisteitä, jääkiekossa viimeistä summeria, ja molemmissa sydän ehtii hakata monta kertaa liian kovaa. Euroviisuissa lähes joka vuosi muuttuva pistelaskusysteemi aiheuttaa aina katsojille harmaita hiuksia, niin myös tänä vuonna.
Molemmissa suomalaiset pääsevät myös mittaamaan itseään muita maita vastaan. Se asetelma on pieni mutta voimakas: olemme mukana samassa pöydässä Ruotsin, Saksan, Kanadan ja muiden suurten kanssa. Euroviisuissa Suomi voi voittaa tyylillä, joka ei muistuta ketään muuta, ja jääkiekossa Suomi voi kaataa maita, joiden pelaajamateriaali näyttää paperilla suuremmalta. Joskin jääkiekossa voi käydä myös toisinpäin ja altavastaajat pääsevät kaatamaan Suomea – näin on käynyt, ja siksi esimerkiksi jääkiekossa on tullut paljon uusia pelimuotoja, eli enää ei pelata vain voittajasta. Uudet pelimuodot ottavat huomioon esimerkiksi ottelun maalimäärät. Vuosia suomalaisia seuranneet tietävät, että suomalaiset voivat hallita jääkiekko-ottelua ja kuitenkin hävitä sen maalein 1-2.
Siksi fanitus on niin intensiivistä. Se ei synny vain kappaleesta tai ottelusta, vaan siitä tunteesta, että Suomi näkyy maailmalla. Kun euroviisufinaali tai MM-finaali alkaa, suomalainen olohuone muuttuu hetkeksi pieneksi katsomoksi, tai katsomo voidaan vielä ulos terassille, pubin hämyisään nurkkaan tai rakentaa kaupungin torille kisakatsomo.
Tämän kaiken ohessa suomalainen kulttuuri on muuttunut myös urheilun ja tapahtumien seuraamisen osalta. Suomalainen fanikulttuuri on muuttunut rohkeammaksi. Ennen saatettiin seurata kisoja kotona ja puhua niistä seuraavana päivänä töissä, mutta nykyään reaktiot näkyvät heti somessa, ravintoloissa, toreilla ja kisakatsomoissa. Viisuissa tämä näkyy meemeinä, tanssihaasteina ja asuvalintoina, jääkiekossa se näkyy pelipaidoissa, lipuissa ja torijuhlien odotuksessa. Tämä kaikki näkyy myös sosiaalisessa mediassa ja monet julkkikset ovat laittaneet itsensä likoon aivan uusilla tavoilla, kuten tänä vuonna euroviisujen yhteydessä Jaakko Parkkali teki.
Suomalaisuus ei ole enää vain hiljaisuutta
On helppo naureskella sille, miten tosissaan suomalaiset ottavat viisut ja kiekon. Silti juuri tämä tosissaan leikittely tekee ilmiöstä kiinnostavan. Kansakunta tarvitsee hetkiä, joissa voi unohtaa arjen ja keskittyä kolmeen minuuttiin lavalla tai kolmeen erään kaukalossa. Tämä kaikki on muokannut suomalaisuutta ja nostanut meidät muiden eurooppalaisten tasolle. Emme ole enää se sivussa hiljaa seuraava, vaan porukan mukana menossa oleva kansakunta, joka vielä etsii paikkaansa muiden eurooppalaisten rinnalla.
Suomi herää talven horroksesta keväisin Euroviisujen ja Leijonien mukana. Näin viisut ja jääkiekko yhdistävät kansan kotisohvilta kisakatsomoihin ja tuovat eloa muuten kesän odotukseen. Kesällä koittavat uudet koitokset ja suomalaisten katseet kohdistuvat loma-aikana mm. jalkapalloon, yleisurheiluun sekä luonnollisesti kaikkeen muuhun viihteeseen, jonka mahdollisuudet vain lisääntyvät vuosi vuodelta.
